Se alkoi leikkinä. Kun tiesin vielä tarkoitetun ja tarkoittamattoman eron. Sitten se hämärtyi. Ja yhtäkkiä olin ihan paniikissa. Olin valmis heittämään kaiken menemään. Kuin kaikki hyvä oisi riistetty pois ja jäljellä olisi vain kauan piilossa ollut tuska paljaana valkoista seinää vasten. Se sattui. Yritin rauhoitella itseäni, mutta näin vain harmaata. Talutin itseni suihkuun ja mietin. Läski, läski, läski. Nuo jalat. Nuo jalat tämän saavuttivat. Läskiä, selluliittiä, porsas.
Ryömin sänkyyni voimattomana, odotin jonkinlaista vastausta. Ehdin kynsiä itseni melkein verille ja upotin hampaani yhä uudestaan ja uudestaan käteni ihoon, kunnes se turposi ja sinertyi osittain. Vastaus tuli. Anteeksipyyntö. Hehe. Väärinkäsitystä. Ja jouduin koko seuraavan päivän piilottelemaan kättäni. Mikä muhun meni? Puren ja kynsin kättä?
Miten olisi se laihdutus..?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti